Mihin meidän maailmamme perustuu nykyisin? Sanoisin, että tieteellinen maailmankuva selittää suuren osan kaikesta mitä tiedämme. Miten tiede sitten toimii hakiessaan vastauksia kaikenlaisiin mieltä askaruttaviin kysymyksiin? Aluksi luomme havaintoja ympäröivästä maailmasta ja etsimme jotain seikkaa johon haluaisimme vastauksen. Sitten luomme hypoteesin, oletuksen siitä miten se toimii, selittämään havaintomme. Tämä ei vielä tietenkään kerro, että onko asia todella näin, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Meidän pitää testata oletustamme toimiiko jokin asia niin kuin oletimme. Jos toimii, niin olemme onnistuneet todistamaan teoriamme todeksi.
Sitten voimme käyttää tätä oppia ja testata muita hypoteeseja luomalla vielä hienostuneempia kokeita, virittämällä, parantamalla tai hylkäämällä muita hypoteeseja kun tietomme aihealueesta karttuu.
Kokeilut ovat tieteellisen metodin perusta, jolla voi systemaattisesti kartoittaa ympäröivää maailmaamme. Tästä tulee mieleen erilaiset laboratorio testit, mutta kokeiluja voi tehdä missä tahansa, milloin tahansa. Jopa liiketoimintaa harjoittaessa.
Hypoteesivetoinen kehittäminen on ajattelumalli, jossa uusien ideoiden, tuotteiden, palveluiden tai jopa organisaatio muutosten kehittämiseen suhtaudutaan kokeellisesti. Näitä kokeita jatketaan kunnes haluttu lopputulos on saavutettu, eli todetaan että idea toimii tai se hylätään.
Yksi esimerkki hypoteesivetoisesta kehittämisestä on Lean metodologia, jossa lähdetään määrittämään ongelmaa ennen ratkaisua. Lean metodologiassa luodaan hypoteeseja, joita lähdetään systemaattisesti testaamaan pitävätkö ne paikkaansa vai oliko kyseessä vain oma harhainen mutu-tuntuma. Tärkeintä ei ole heti pistää rahoiksi, vaan oppia ongelmasta ja asiakkaasta, jotta heitä voidaan palvella paremmin.
Meidän pitää nähdä erilaisiin ongelmiin ehdotetut ratkaisut hypoteeseina, jotka voidaan valitoida tai hylätä. Tämä on erityisen tärkeää uusien tuotteiden ja palveluiden luomisessa, jossa pitää testata kohdeyleisö (asiakashypoteesi), ehdotettu ratkaisu (ratkaisuhypoteesi) ja ongelma (ongelmahypoteesi). Jos yksikin edellämainituista ei toimi, niin strategiaa pitää muuttaa.
Testin tärkein anti on mitattavat tulokset ja oppiminen
Emme tee enää projekteja, vain kokeita. Luottakaamme siis testien tuloksiin ja siitä saatuun oppimiseen. Ne voivat olla poikkiteloin intuitiomme kanssa ja toisinaan taas haluamme pitää kynsin hampain kiinni ideastamme, mutta on paljon parempi siirtyä suunnitelmasta A, suunnitelmaan joka toimii kuin hirttäytyä ensimmäiseen “hyvään ideaan”. Kuten sanotaan: “Kill your Darlings”. Vaikka välillä se on rankkaa.