Leanin maailmassa hukka ja haaskaus (eng. waste; jpn. muda / 無駄) ovat ottaneet klassisten kuolemansyntien paikan. Lean-ajattelun pohjana onkin etsiä näitä tapoja ja toimintoja, joilla ihmiset ja organisaatiot hukkaavat kallisarvoisia resursseja, ja poistaa ne. Päämääränä on aina täydellisyys, että jäljelle jää vain arvoa tuottavia, kauniisti virtaavia toimintoja, joita asiakkaat arvostavat.
1. Kuolemansynti: ylituotanto (over production)
Ylituotannossa tehdään liian paljon, liian aikaisin tai varmuuden varalle. Perinteisessä tehdastyössä tämä on helppo käsittää, sillä monet toimivat edelleen perinteisellä suuruuden ekonomiaan liittyvällä logiikalla, jossa yhtä tuotetta tehdään massiivinen määrä kerrallaan, jolla ei yleensä ole mitään tekemistä markkinatilanteen tai asiakastarpeen kanssa.
Kyllä tätä tapahtuu myös tietotyössä. Ihmisille opetetaan tietoja, joista saattaisi olla hyötyä, mutta ei oikeasti liity työnkuvaan mitenkään, joten tiedot ja taidot vanhenevat. Luodaan palveluita ja tuotteita ennenaikaisesti ja niihin tehdään kasoittain ominaisuuksia, jotka eivät luo asiakkaalle mitään lisäarvoa.
2. Kuolemansynti: varasto (inventory)
Varastointi on monesti “pakollinen paha”, jota pitää tehdä varsinkin yrityksissä, joissa tuotteet eivät virtaa (flow) asiakastarpeen mukaan (pull). Varastoinnissa raaka-aineet tai valmiit tuotteet odottavat pääsyään lopulliselle asiakkaalle, jonka aikana tuotteen arvo ei ainakaan lisäänny ja luultavasti jopa vähenee.
Tietotyössä tämä ilmenee projekteilla, jotka aloitetaan, mutta ei koskaan lopeteta. Monesti projekteissa tulee odotustaukoja, kun odotat hyväksyntää asialle, toisen funktion mielipidettä, koodin valmistumista tai muuta vastaavaa. Sillä välin monesti aloitetaan muita projekteja, sillä ihmiset haluavat, että heillä on korkea käyttöaste ja että he voivat tuntea itsensä kiireellisiksi (=tärkeiksi). Tämä useasti heikentää asioiden priorisointia, luo monimutkaisuutta ja stressiä, jolloin tärkeimmät asiat kärsivät.
3. Kuolemansynti: odottelu (waiting)
Kun organisaation toiminnot eivät virtaa optimaalisella tavalla, niin syntyy pullonkauloja, jolloin ihmiset ja tavarat siirtyvät odottelemaan, kunnes niitä tarvitaan. Suurin osa projektiin tai tuotantoon menevästä ajasta saattaa olla pelkkää odottelua. Tuotannossa tämä monesti näkyy tavaroiden odottelulla välivarastoissa, jolloin tuotteen valmistusaika moninkertaistuu ja responsiivisuus markkinoiden ja asiakkaiden tarpeisiin heikkenee.
Tietotyössä odottelu on äärimmäisen yleistä. Varsinkin jos kyseessä on funktioihin jaoteltu, hierarkinen organisaatio, jolloin yksittäinen tietotyöläinen luultavasti käyttää suurimman osan ajastaan muiden työpanosta odotellessa. Odotteluun käytettävää aikaa ei yleensä kannatta käyttää uusien projektien aloittamiseen ja varaston kasvattamiseen, vaan ajattelemiseen ja organisointiin, jonka avulla projekti menisi nopeammin ja paremmin tuloksin maaliinsa.
Kuten ehkä jo huomasit, niin kaikki kuolemansynnit tähän asti ovat nivoutuneet yhteen. Yksi asia johtaa toiseen, jolloin hukka moninkertaistuu. Ensi blogissa käymme läpi loput kuolemansynnit: liikkumisen, kuljetuksen, virheet ja yliprosessoinnin.