Riskistrategia – miksi turvallisuus tappaa yrityksesi 

Jaa tämä artikkeli

Kuinka välttää turvallisuushakuisuuden ansa ja ottaa rohkeasti riskejä nopeasti muuttuvassa maailmassa 

Turvallisuus tappaa 

Turvallisuus on usein yritysten arvojen listalla. Se viestii luotettavuutta, vakautta ja vastuullisuutta. Mutta onko turvallisuus todella hyvä asia yritykselle, joka haluaa menestyä ja kasvaa nopeasti muuttuvassa maailmassa? Tässä blogissa väitän, että turvallisuus on yksi suurimmista uhkista yrityksen elinvoimaisuudelle ja kilpailukyvylle. Turvallisuushakuisuus johtaa usein riskien välttelyyn, uudistumisen laiminlyöntiin ja markkinoiden muutosten aliarviointiin. Tämä voi olla kohtalokasta, kun kilpailijat tai uudet toimijat haastavat yrityksen aseman ja tarjoavat asiakkaille parempia tai halvempia ratkaisuja. Tässä blogissa kerron, mitä turvallisuushakuisuus tarkoittaa, mitä seurauksia sillä on, ja miten voit välttää sen ansan ja luoda riskistrategian, joka auttaa sinua innovoimaan ja erottumaan joukosta. 

Mitä on turvallisuushakuisuus? 

Turvallisuushakuisuus on mielentila, jossa yritys pyrkii välttämään epävarmuutta, epäonnistumista ja kritiikkiä. Turvallisuushakuisuus ilmenee usein seuraavilla tavoilla: 

  • Yritys keskittyy nykyisiin asiakkaisiin, tuotteisiin ja markkinoihin, eikä etsi uusia mahdollisuuksia tai kokeile uusia ideoita. 
  • Yritys seuraa kilpailijoitaan ja kopioi heidän ratkaisujaan, eikä pyri luomaan omaa ainutlaatuista arvolupaustaan. 
  • Yritys noudattaa vanhoja toimintatapoja ja prosesseja, eikä ota käyttöön uusia teknologioita tai työkaluja. 
  • Yritys tekee pieniä ja varovaisia parannuksia, eikä uskalla tehdä radikaaleja tai disruptiivisia muutoksia. 
  • Yritys pelkää virheitä ja epäonnistumisia, eikä kannusta kokeilukulttuuria tai oppimista. 

 

Miksi turvallisuushakuisuus on vaarallista? 

Turvallisuushakuisuus voi tuntua järkevältä ja houkuttelevalta lyhyellä aikavälillä, mutta se on vaarallista pitkällä aikavälillä. Turvallisuushakuisuus estää yritystä uudistumasta, oppimasta ja sopeutumasta muuttuviin olosuhteisiin. Tämä voi johtaa siihen, että yritys menettää kilpailuetunsa, asiakkaansa ja markkinaosuutensa. Turvallisuushakuisuus voi myös tukahduttaa yrityksen luovuuden, motivaation ja innovaatiokyvyn. Tämä voi heikentää yrityksen kulttuuria, työntekijöiden sitoutumista ja työhyvinvointia. Turvallisuushakuisuus voi siis tappaa yrityksesi, jos et ole varuillasi. 

Turvallisuushakuisuuden vaarallisuudesta on monia esimerkkejä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Ajattele vaikka Nokiaa, joka oli aikoinaan maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, mutta menetti asemansa, kun se ei reagoinut riittävän nopeasti älypuhelinten nousuun ja Applen ja Samsungin kilpailuun. Tai Kodakia, joka oli aikoinaan maailman johtava valokuvausyritys, mutta menetti asemansa, kun se ei reagoinut riittävän nopeasti digitaalisen valokuvauksen nousuun ja muiden yritysten innovaatioihin. Tai Blockbusteria, joka oli aikoinaan maailman johtava videovuokraamo, mutta menetti asemansa, kun se ei reagoinut riittävän nopeasti verkkovideopalveluiden nousuun ja Netflixin ja muiden yritysten haastoon. Nämä ovat kaikki esimerkkejä siitä, miten turvallisuushakuisuus voi johtaa yrityksen tuhoon. 

Liika turvallisuus pilaa niin lapset, kuin yrityksetkin. Kuva luotu tekoälyllä.

Tuhonkierre näivettää kokonaiset kulttuurit 

 

Turvallisuushakuisuus ei ole vain yksittäisten yritysten ongelma, vaan se voi vaikuttaa myös kokonaisiin kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Eri kulttuurit voivat ajautua niin sanottuihin “doom loopeihin“, joissa ne toistavat vanhoja ja tuttuja tapoja ajatella ja toimia, vaikka ne eivät enää vastaa muuttuvaa todellisuutta. Tällöin kulttuuri menettää kykynsä uudistua, oppia ja mukautua, ja joutuu kriisiin tai tuhoon. Doom loopeja on havaittu esimerkiksi seuraavissa historiallisissa ja nykyisissä tapauksissa: 

– Kiinan kulttuuri oli pitkään maailman edistyksellisin ja innovatiivisin, mutta 1400-luvun jälkeen se sulkeutui ulkomaailmalta ja pysähtyi kehityksessä. Tämä johti siihen, että länsimaiset suurvallat pystyivät alistamaan ja hyväksikäyttämään Kiinaa 1800- ja 1900-luvuilla. 

– Egyptin kulttuuri oli yksi muinaisen maailman suurimmista ja kestävimmistä sivilisaatioista, mutta se jäi jumiin faraoiden hallintoon ja uskontoon, eikä kyennyt vastaamaan uusiin haasteisiin, kuten Assyrian, Persian, Kreikan ja Rooman valloituksiin. 

– Japanin kulttuuri oli pitkään eristäytynyt ja perinteinen, mutta avautui länsimaiseen vaikutukseen 1800-luvun lopulla. Tämä johti nopeaan modernisaatioon ja taloudelliseen kasvuun, mutta myös militarismiin ja nationalismiin, jotka aiheuttivat toisen maailmansodan aikana valtavia kärsimyksiä Japanille ja sen naapureille. 

– Yhdysvaltain kulttuuri on ollut yksi maailman johtavista ja vaikutusvaltaisimmista kulttuureista, mutta se on myös altis doom loopille, jos se ei kykene uudistamaan itseään. Esimerkiksi poliittinen polarisaatio, taloudellinen eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja teknologinen murros ovat suuria haasteita, jotka edellyttävät uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Jos Yhdysvallat turvautuu vanhoihin ideologioihin ja toimintatapoihin, se voi menettää asemansa ja vaikuttavuutensa maailmassa. 

 

Algoritmien rooli tuhonkierteen vahvistajina 

 

Algoritmit ovat matemaattisia kaavoja tai sääntöjä, jotka ohjaavat tietokoneita tekemään erilaisia tehtäviä, kuten hakemaan, analysoimaan, suosittelemaan ja ennustamaan tietoja. Algoritmit ovat yhä enemmän läsnä niin yritysten kuin yksilöidenkin elämässä, ja ne voivat auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä ja löytämään uusia mahdollisuuksia. 

Mutta algoritmit voivat myös aiheuttaa ongelmia, jos niitä ei käytetä oikein tai vastuullisesti. Algoritmit voivat nimittäin vahvistaa doom loopeja, eli tilanteita, joissa toistamme samoja vanhoja tapoja ajatella ja toimia, vaikka ne eivät enää vastaa muuttuvaa todellisuutta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 

 Algoritmit voivat luoda kuplia tai kaikuja, jos ne räätälöivät sisältöä tai palveluita sen mukaan, mitä ne olettavat meidän pitävän tai haluavan. Esimerkiksi some-algoritmi voi näyttää meille vain sellaisia uutisia, mielipiteitä tai mainoksia, jotka vastaavat tai vahvistavat omaa maailmankuvaamme tai mieltymyksiämme, ja piilottaa tai vähentää niitä, jotka haastavat tai rikkovat niitä. 

 Algoritmit voivat luoda riippuvuutta tai manipulointia, jos ne hyödyntävät psykologisia tekijöitä, kuten uteliaisuutta, palkitsemista, sosiaalista painetta tai pelkoa, saadakseen meidät tekemään tai ostamaan jotain. Esimerkiksi peleissä käytettävät algoritmit voivat saada meidät pelaamaan yhä enemmän ja enemmän, kun se tarjoaa meille jatkuvasti uusia haasteita, palkintoja, houkuttimia tai uhkia. 

Näiden esimerkkien valossa on selvää, että yritysten on oltava tietoisia algoritmien mahdollisista vaaroista ja varmistettava, että ne käyttävät niitä eettisesti ja vastuullisesti. Yritysten on myös osattava kyseenalaistaa ja kritisoida algoritmeja, ja etsiä vaihtoehtoisia tai monipuolisempia tietolähteitä ja näkökulmia. Vain siten ne voivat välttää doom loopeja ja luoda innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja. 

Näiden esimerkkien valossa on selvää, että yritysten on tärkeää olla mukana luomassa kulttuuria, joka on avoin ja joustava, ja kyseenalaistaa omat oletuksensa ja tottumuksensa. Vain siten ne voivat välttää doom loopit ja luoda kestävää ja dynaamista kehitystä.  

Tekoälyn näkemys siitä miltä "algorytminen tuomion kierre" näyttää

Miten voit luoda riskistrategian? 

 

Jos haluat välttää turvallisuushakuisuuden ansan ja luoda riskistrategian, joka auttaa sinua innovoimaan ja erottumaan joukosta, sinun kannattaa seurata näitä askeleita:

  • Oleta, että nykyinen liiketoimintasi tulee kuolemaan (pian)
  • Uskalla kannibalisoida nykyinen liiketoiminta 
  • Aseta rohkeita ja kunnianhimoisia tavoitteita, jotka haastavat sinua ja yritystäsi tekemään jotain uutta ja erilaista. 
  • Tunnista ja analysoi potentiaaliset uudet asiakkaat, tuotteet ja markkinat, jotka voisivat tarjota sinulle ja yrityksellesi kasvun ja kilpailuedun mahdollisuuksia. 
  • Kokeile ja testaa uusia ideoita ja ratkaisuja nopeasti ja halvalla, ja opi niistä jatkuvasti. Älä pelkää epäonnistumista, vaan näe se oppimisen ja parantamisen tilaisuutena. 
  • Seuraa ja arvioi markkinoiden ja kilpailijoiden muutoksia ja trendejä, ja ole valmis muuttamaan suunnitelmaasi ja strategiaasi tarvittaessa. Älä takerru vanhaan, vaan ole avoin uudelle. 
  • Kannusta ja palkitse riskinottoa, kokeilua ja oppimista yrityksesi kulttuurissa ja johtamisessa.
  • Luo ilmapiiri, jossa työntekijät uskaltavat ehdottaa ja toteuttaa uusia ideoita ja ratkaisuja.
 

Entä sitten..? 

Turvallisuushakuisuus voi olla tappavaa yrityksellesi, jos et ole varuillasi. Sinun on luotava riskistrategia, joka auttaa sinua innovoimaan ja erottumaan joukosta. Mutta miten voit tehdä sen? Mistä aloittaa? Miten saada koko organisaatio mukaan? Miten mitata ja seurata tuloksia? 

Jos nämä teemat puhuttelevat sinua, niin ota yhteyttä: tuomas@connection.fi 

 

Muita artikkeleita